Yhdistyksen historia

Tältä sivulta löydät tietoa Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen historiasta ja yhdistyksen perustamisesta sekä sen myöhemmistä vaiheista nykyhetkeen saakka. Historiatietoon liittyvät aihealueiden otsikot näet tämän tekstin alapuolella.

Yleistietoa
Yhdistyksen perustaminen ja alkutaival
Yhdistyksen myöhemmät vaiheet
Sata vuotta eläinsuojelua jo täynnä

Yleistietoa

1800-luvun alussa muodostui Halikonlahden pohjukkaan vähäinen asutuskeskus - paikalle josta jo vanhoista ajoista on kulkenut Turun ja Viipurin välinen maantie. Tämä pieni asutuskeskus oli ollut olemassa jo vuodesta 1680 alkaen ja jota jo 1800-luvun alusta alkaen nimitettiin kauppalaksi. Kuitenkin todelliset kauppalaoikeudet tämä asutuskeskus - Salo - sai vasta 1887.

Kauppalan alkuaikoina pidettiin lokakuussa vuotuiset markkinat (joita pidettiin jonkin aikaa myös keväisin) - väkeä näille markkinoille tuli kaikista Salon seudun ympäristökunnista sekä Hämeestä ja Uudeltamaalta. Markkinoilla myytiin nautakarjaa ja hevosia, joita molempia oli sikin sokin torilla hengenvaarana ihmisille ja varsinkin hevosia tempoiltiin alituisesti suupielestä. Lisäksi oli kauppoja tehtäessä vallalla sekin paha tapa, että hevosilla hurjasteltiin lakkaamatta katuja ja kortteleita ympäri. Matkan aikana hevosia tavallisesti ruoskittiin säälimättömästi, jotta ne olisivat virkeitä ja vauhtihaluisia. Tämä raaka meno - eläinten suoranainen rääkkääminen, havahdutti sen ajan vastuuntuntoiset ihmiset huomaamaan mykkien, puolustuskyvyttömien luontokappaleiden hädän.

Salon Eläinsuojeluseuran henkisenä äitinä on pidettävä - säilyneiden muistitietojen mukaan - kansakoulunopettaja Mandi Sjöholmia, joka tunnetun raittiusharrastuksensa ohella koetti kiinnittää huomiota eläinsuojeluseuran perustamiseen. Niinpä hänen aloitteestaan kokoontuivat elokuun 30 päivänä vuonna 1896 postinhoitaja Rosa Forstenin kotiin Uskelan kanttori K. L. Lehtinen, tämän puoliso Gustava, neiti Ida Arvidsson ja nahkuriliikkeenharjoittaja Emil Häggström.

Tämä viisihenkinen toimikunta laati säännöt hankkeilla olevalle yhdistykselle ja kuvernööri hyväksyi ne 13. huhtikuuta 1897. Tuona päivänä katsotaan myös Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys (entinen Salon Eläinyhdistys ja Salon Eläinystävät) perustetuksi.

Yhdistyksen perustaminen ja alkutaival

Ensimmäinen yleinen kokous pidettiin kesäkuussa vuonna 1897. Kokouksessa valittiin yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi kanttori K. J. Lehtinen, varapuheenjohtajaksi E. Häggström, sihteeriksi neiti Augusta Lagerström, rahastonhoitajaksi neiti Aina Ljungell sekä johtokunnan muiksi jäseniksi Rosa Forsten ja poliisi Karl Moilanen.

Jo ensimmäisessä kokouksessa katsottiin esitelmien pito parhaaksi keinoksi tehdä eläinsuojeluasiat tunnetuksi ja ensimmäisenä puhujana toimi räätäli A. Vuori. Tuore puheenjohtaja Lehtinen paneutui täydellä tarmolla nuoren yhdistyksen toimintaan. Vaikka vastuksia oli, hän ei hellittänyt - hän kopioi ja sepitti vuorokeskusteluja, järjesti juhlia ja kirjoitti melkein kaikki pöytäkirjatkin omalta ajaltaan. Puheenjohtaja Lehtinen kuoli tapaturmaisesti syksyllä 1903.

Vuonna 1902 yhdistykseen liittyi Salon kansakoulun opettaja J. N. Sainio, joka 1903 valittiin uudeksi puheenjohtajaksi, jossa tehtävässä hän sitten toimikin seuraavat 14 vuotta. Sainion aikana eläinsuojelutyön kannalta tärkeät retket maaseudulle tihenivät ja vuosikertomukset laadittiin huolellisesti. Sainion jälkeen puheenjohtajina olivat lyhyemmän ajan pankinjohtaja Elias Selänne ja liikkeenharjoittaja Emil Häggström.

Vuonna 1929 valittiin puheenjohtajaksi kamreeri Siiri Heinämaa ja hänen jälkeensä hammaslääkäri Edvin Eklund-Äyhö. Eklund-Äyhön suuri rakkaus kotikuntaan ja eläimiin veti yhdistyksen toimintaan mukaan huomattavan kannattajajoukon. Hänen mustakantinen muistikalenterinsa oli tuttu näky kokouksissa ja lähiseudulla. Saamansa tiedot hän esitti asiallisesti myös silloiselle johtokunnalle (nykyisin hallitus) ja eläinvalvojille, ja kävi myös aina itse paikan päällä toteamassa tilanteen. Eklund-Äyhön aikana Salon Eläinyhdistyksen nimeksi muutettiin Salon Eläinystävät. Eklund-Äyhö kuoli 1962.

Lähteet: Yhdistyksen sihteerin Lauri Jussilan kirjoitus "Salon Eläinystävät 70 vuotta" vuodelta 1967 ja artikkeli "Seitsemän vuosikymmentä eläinsuojelutyötä Salossa" Salon Seudun Sanomissa 13.4.1967.

Yhdistyksen myöhemmät vaiheet

Yhdistyksen arkistossa olevista papereista ei selviä, kuka valittiin puheenjohtajaksi Eklund-Äyhön jälkeen, mutta vuonna 1966 puheenjohtajaksi tuli valituksi puutarhuri Veli Saarinen. Hän toimi puheenjohtajana seuraavat 9 vuotta. Vuonna 1967 huhtikuun 13. päivänä juhlittiin yhdistyksen 70 -vuotista taivalta Salo-Uskelan seurakuntatalossa pidetyssä juhlakokouksessa. Yhdistyksen silloinen sihteeri Lauri Jussila kirjoitti myös lyhyen historiikin perehtyen yhdistyksen vanhoihin asiakirjoihin (joita ei enää löydy yhdistyksen arkistosta) ja juhlapäivänä oli myös Salon Seudun Sanomissa artikkeli yhdistyksen 70 -vuotisesta historiasta.

Vuoden 1969, kuten myös 1979, vuosikertomuksessa valiteltiin toiminta väsymystä, ja sanottiin sen olevan nykyajalle ominaista muissakin järjestöissä ja vuosikokouksen keräävän vain johtokunnan jäseniä! Yllättävää on, miten nuo reilun 30 vuoden takaiset sanat tuntuvat sopivan varsin hyvin tähänkin aikaan.

Vuotta 1976 yhdistyksen seuraavaksi puheenjohtajaksi valittiin Lauri Jussila. Jussilan, kuten edeltäneen Saarisenkin aikana yhdistyksen toiminta oli varsin hiljaista ja lepäsi oikeastaan vain eläinsuojeluvalvojien varassa. Kokoukset rajoittuivat vuosikokouksiin ja korkeintaan pariin johtokunnan kokoukseen per vuosi. Vuonna 1979 myös jäsenmäärä oli pienentynyt 25 maksavaan jäseneen.

Vuoden 1981 vuosikokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin ylikonstaapeli Olavi Hankikorpi ja vuonna puolestaan 1983 kaupungineläinlääkäri Pentti Tuovinen. Tuovisen aikana toiminta piristyi huomattavasti ja yhdistys julkaisi mm. "Karvaset" -nimisen lehtisen ainakin vuonna 1985 ja maksavien jäsentenkin määrä oli noussut 65. Vuonna 1985 yhdistyksen nimi muuttui myös Salon Eläintenystävät ry nimestä nykyiseksi Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry:ksi. Tuovinen jatkoi aina vuoteen 1986. Hänen jälkeensä vuonna 1987 puheenjohtajaksi valittiin Olavi Hankikorpi, joka toimi tehtävässä seuraavat kymmenen vuotta. Hankikorven ajalta yhdistyksen arkistosta ei löydy yhtään pöytäkirjaa tai muutakaan asiakirjaa, jonka perusteella voitaisiin tehdä päätelmiä yhdistyksen toiminnan suunnasta tai aktiivisuudesta.

Lähteet: Salon Eläinystävät ry:n / Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry:n vuosikokouspöytäkirjat  ja johtokunnan kokousten pöytäkirjat.

Sata vuotta eläinsuojelua jo täynnä

Vuonna 1997 yhdistys täytti kunnioitettavat 100 vuotta.

Vuonna 1998 puheenjohtajaksi valittiin eläinlääkäri Jouni Niemi ja samassa kokouksessa Olavi Hankikorvelle myönnettiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajuus. Vuonna 2000 puheenjohtajaksi valittiin yrittäjä Soile Nurminen.

Vuoden 2002 vuosikokouksessa puolestaan perustettiin erityinen puuharyhmä (puuhis), jonka tehtäväksi tuli erilaisten tapahtumien ideoiminen ja organisointi. Yhdistyksen nykytoiminta perustuu nyt pitkälti tuon puuharyhmän jäsenten aktiivisuuteen ja on elinehto vireän toiminnan säilymiselle.